Tutkimus
Sotahistoriallisia kokonaisuuksia rakennetaan mahdollisuuksien mukaan alkuperäislähteistä. Tavoitteena on selvittää, mitä tapahtui, kuka siellä oli ja mihin tieto perustuu.
Lähde ensin – tulkinta vasta sen jälkeen
Sotahistoriamatkat.fi:n tutkimuksessa pyritään käyttämään alkuperäisiä sotapäiväkirjoja, käskyjä, karttoja, rakennus- ja työasiakirjoja, henkilöstöaineistoa sekä muuta tapahtuma-aikana syntynyttä materiaalia.
Myöhempää tutkimuskirjallisuutta ja muistelmia käytetään kokonaisuuden hahmottamiseen ja uusien lähdepolkujen löytämiseen, mutta olennaiset väitteet pyritään mahdollisuuksien mukaan palauttamaan alkuperäislähteeseen.
Arkistosta maastoon
Sivuston tutkimusaiheet syntyvät usein samalla tavalla: ensin löytyvät asiakirjat, sen jälkeen niiden perusteella rekonstruoidaan tapahtumat, organisaatiot ja maastossa näkyvät jäljet.
Väliväylän linnoittaminen 1939
6. Divisioonan joukkojen linnoitustyöt Väliväylän ja Luumäen alueella lokakuun lopulta marraskuun loppuun 1939.
Kokonaisuus seuraa työlohkoja, joukko-osastoja, työsaavutuksia ja kenttävarustusten rakentamista ennen talvisotaa.
Tutustu Väliväylän tutkimukseen →Kymijoen puolustuslinja 1939–1940
Talvisodan aikana Kymijoen suunnalle rakennettu puolustusasema, sen suunnittelu, johtaminen, työorganisaatio ja työmaat.
Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa Kotkan, Myllykosken ja Kouvolan suunnan linnoitustöitä sekä puolustuslinjan syntyä talvisodan aikana ja heti sen jälkeen.
Hennalan sotilashistoria
Lahden Hennalan kasarmialueen historia Venäjän vallan rakennuskaudesta ensimmäiseen maailmansotaan, vuoteen 1918 ja myöhempään suomalaiseen sotilaskäyttöön.
Tutkimuksessa painottuvat joukko-osastot, henkilöt, rakennukset ja tapahtumat sekä venäläisten ja suomalaisten arkistolähteiden yhdistäminen.
Miten tutkimus etenee?
Valmiin tekstin taustalla on yleensä useita vaiheita. Yksittäinen päivämäärä, joukko-osasto tai karttamerkintä voi johtaa kokonaan uuteen lähdeketjuun.
Etsitään tapahtuma-aikana syntynyt asiakirja, sotapäiväkirja, kartta tai muu alkuperäinen aineisto.
Tietoa verrataan muihin lähteisiin, jotta päivämäärät, paikat, henkilöt ja yksiköt voidaan varmistaa.
Kartat ja asiakirjat yhdistetään mahdollisuuksien mukaan nykyiseen maastoon ja siellä säilyneisiin rakenteisiin.
Vasta tämän jälkeen rakennetaan tapahtumien kulku artikkeliksi, esitelmäksi tai opastetuksi retkeksi.
Tyypillisiä lähteitä
- sotapäiväkirjat
- esikuntien ja joukko-osastojen käskyt
- linnoitus- ja rakennusasiakirjat
- historialliset kartat ja piirustukset
- henkilöstö- ja palvelusasiakirjat
- valokuvat ja aikalaisaineisto
- venäläiset sotilas- ja hallintoarkistot
- maastossa säilyneet rakenteet
Lähdekritiikki kuuluu tutkimukseen
Kaikki lähteet eivät ole samanarvoisia. Myöhempi muistitieto, kooste tai tutkimuskirjallisuus voi olla tärkeä johtolanka, mutta sen väitteitä pyritään tarkistamaan alkuperäisestä aineistosta.
Myös alkuperäislähteissä voi olla virheitä, ristiriitoja tai puutteita. Siksi yksittäistä asiakirjaa ei aina voida käyttää yksin lopullisen johtopäätöksen perusteena.
Tutkimuksesta retkeksi tai esitelmäksi
Tutkimustuloksia hyödynnetään sivuston artikkeleissa, opastetuilla retkillä sekä esitelmissä ja luennoissa.
Katso retket Katso esitelmät