6. Divisioona • Ylimääräiset harjoitukset 1939

Väliväylän
linnoittaminen 1939

Lokakuun lopulta joulukuun alkuun 6. Divisioonan joukot rakensivat Luumäen ja Väliväylän alueelle kuuden työlohkon panssariestejärjestelmää.

12 164 m valmista kiviestettä, rinneleikkausta ja suokaivantoa 2.–3.12.1939 mennessä.
21.–23.10. keskitys 22.10. linnoituskäsky 6 työlohkoa 3543 m kiviestettä 3279 m rinneleikkausta 5342 m suokaivantoa
Syksy 1939

Divisioona linnoittaa Väliväylää

6. Divisioona ryhmitettiin lokakuussa 1939 Pulsa–Luumäki–Taavetti–Kaipiainen–Utti-alueelle.

Järvien ja kannasten muodostamaan maastoon rakennettiin kenttävarustettu puolustuslinja, jonka keskeinen osa olivat panssarivaunuesteet.

Työ jaettiin kuuteen lohkoon A–F. Lohkoilla työskentelivät jalkaväkirykmentit, pioneerit, Kevyt Osasto 6, kenttätykistö sekä Polkupyöräpataljoona 6.

21.–23.10.1939

Joukot saapuvat – työt määrätään heti

21.10.

Pääjoukkoja alueella

JR16, JR18, Kev.Os.6, PPP6, E/KTR6 ja I/KTR6 olivat jo alueella. JR17 saapui Kaipiaisiin illalla.

21./22.10.

III/KTR6 saapuu

III/KTR6 sijoittui Kappalainen–Anjala–Haimila-alueelle.

22.10.

A–F-lohkot muodostetaan

6.D:n K.D. N:o 48/III/sal. jakoi kenttävarustustyöt kuuteen lohkoon.

22./23.10.

Keskitys täydentyy

Pioneerit ja muut divisioonan joukot täydensivät ryhmityksen.

K.D. N:o 48/III/sal. • 22.10.1939

Kuusi työlohkoa

Alkuperäinen käsky määräsi jokaiselle lohkolle johdon ja työjoukot. Marraskuun aikana etenkin C-lohkon organisaatio muuttui.

A
Kev.Os.6 + I/KTR6 + III/KTR6

Ihaksenlampi–Heräjärvi

  • Ala–Ylä-Hirvasjärvi
  • Kinnari
  • Elkiäisenjärvi–Heräjärvi

Lohkoa johti Kevyt Osasto 6:n komentaja.

1509 m panssariesteitä
B
JR18 + KT-P6 + 12.Pion.K

Heräjärvi–Kivijärvi

  • Orkkolan kannas
  • Suur-Urpalanjärvi–Kivijärvi

JR18 oli B-lohkon pääjoukko. KT-P6 työskenteli Heräjärvi– Suur-Urpalanjärvi-välillä. 12.Pion.K kuului lohkon työvoimaan, mutta sen tarkkaa yksittäistä työmaata ei ole vielä varmistettu.

2913 m panssariesteitä
C
11.Pion.K → II/JR18 + 11.Pion.K

Kivijärvi–Saimaa

  • Räätälin kannas
  • Rutolan kannas

11.Pion.K johti lohkoa aluksi. 5.11 II/JR18:n komentaja otti johdon.

1515 m panssariesteitä
D
JR16

JR16:n työlohko

  • Hiijärven eteläpää
  • Miehujärven kannas
  • Kukkaslammen kannas

Koko divisioonan suurin panssariestetyölohko.

3744 m panssariesteitä
E
JR17

Tirva–Kannuskoski

  • Tirvan tehdas
  • Kannuskoski

Molemmilla päätyömailla työskenteli yksi JR17:n komppania.

885 m panssariesteitä
F
PPP6

Tirvan silta

  • 130 m kiviestettä
  • 1468 m rinneleikkausta

PPP6 työskenteli Tirvassa erillisillä työjaksoilla.

1598 m panssariesteitä
3.–6.11.1939

C-lohkon organisaatio muuttuu

5.–6.
11.
1939

II/JR18 tulee pioneerien rinnalle

II/JR18 määrättiin Rutolan alueelle. Sen komentaja määrättiin 5.11 C-lohkon päälliköksi.

11.Pion.K alistettiin hänelle kenttävarustustöitä varten.

Tämän jälkeen C-lohkoa ei voi käsitellä vain pioneerikomppanian eikä vain JR18:n työnä.

3.12.1939

12 164 metriä valmista panssariestettä

3543 m Kiviestettä
3279 m Rinneleikkausta
5342 m Suokaivantoa
12 164 m Yhteensä
Lohko Työmaa Kivieste Rinneleikkaus Suokaivanto Yhteensä
A Ala–Ylä-Hirvasjärvi – – 305 m 305 m
A Kinnari 285 m – – 285 m
A Elkiäisenjärvi–Heräjärvi 65 m – 854 m 919 m
B Orkkolan kannas 176 m 528 m – 704 m
B Urpalanjärvi–Kivijärvi 620 m 124 m 1465 m 2209 m
C Räätälin kannas 680 m 25 m 190 m 895 m
C Rutolan kannas 370 m – 250 m 620 m
D Hiijärven eteläpää 489 m 460 m 1206 m 2155 m
D Miehujärven kannas 32 m 120 m 272 m 424 m
D Kukkaslammen kannas 357 m 8 m 800 m 1165 m
E Tirvan tehdas 165 m 435 m – 600 m
E Kannuskoski 174 m 111 m – 285 m
F Tirvan silta 130 m 1468 m – 1598 m
22. ja 27.10.1939

Näin panssarieste rakennettiin

01

Kivieste

Useasta luonnonkivirivistä muodostettu este. Kivet upotettiin tukevasti maahan.

02

Rinneleikkaus

Jyrkkä, noin kahden metrin pystysuora leikkaus vaikeutti panssarivaunun etenemistä.

03

Suokaivanto

Ohjeellinen leveys oli noin kuusi metriä ja pohjan leveys noin 2,5 metriä.

Suomessa oli jo vuonna 1931 vahvistettu Kenttätyöohjesääntö II – Teknillinen osa (K. Työ O. II). Se esitteli kenttälinnoittamisen yleisiä rakennusperiaatteita, muun muassa ampuma- ja yhdyshautoja, pesäkkeitä ja poteroita. Väliväylän linnoitustöitä varten 6. divisioona antoi 22.10.1939 omat teknilliset ohjeensa ja piirustuksensa, joissa täsmennettiin esteiden ja tuliasemien rakentamista.

6. divisioonan teknilliset ohjeet • 22.10.1939

Mihin panssarivaunueste sijoitettiin?

Jo ennen marraskuun varsinaisia linnoitustöitä 6. divisioonan esikunta antoi ohjeet panssarivaunuesteiden sijoittamisesta ja rakentamisesta. Ohjeissa varauduttiin erityisesti 10–20 tonnin panssarivaunuihin.

Esteen tehtävä ei ollut vain vaikeuttaa panssarivaunun etenemistä. Se oli sijoitettava niin, että puolustajat pystyivät valvomaan estettä ja käyttämään tulta sen kohdalle pysähtyneitä vaunuja vastaan. Ohjeen mukaan estettä ei normaalisti tullut sijoittaa alle 150 metrin päähän pääpuolustuslinjasta.

Kyse on vuoden 1939 suunnitteluohjeista, ei todistuksesta siitä, että jokainen Väliväylän este olisi toteutettu täsmälleen niiden mukaan. Todelliset työsaavutukset esitetään erikseen yllä olevissa taulukoissa.

Lähde: 6. divisioonan esikunta, Teknilliset ohjeet, 22.10.1939, KD N:o 9/Pion/sal. Kansallisarkisto.

Vuoden 1939 rakennepiirrokset

Alkuperäiset rakennusohjeet kuvina

6. divisioonan 22.10.1939 antamiin teknillisiin ohjeisiin sisältyivät alla olevat piirrokset. Niissä esitetään esteiden mitoitus, tiesulku sekä katetun ampumapesäkkeen rakenne. Piirrokset kertovat ohjeistetusta rakennustavasta, eivät yksittäisen työmaan toteutuneista rakenteista.

6. divisioonan 22.10.1939 teknillisen ohjeen liite 1: esteiden sijoittelu, kiviesteen rivit, rinneleikkaus ja suokaivanto mittamerkintöineen
Liite 1 – Panssarivaunuesteet Kuvat 1–5: esteiden sijoittelu maastoon, kivieste, rinneleikkaus ja suokaivanto. Kuvassa on alkuperäiset mitoitukset. 22.10.1939 · Liite 1
6. divisioonan teknillisen ohjeen liite 2, kuva 6: tiesulun suunnitelma, vihollisen tulosuunta, kivirakenteet ja mitat
Liite 2 – Tiesulku Kuva 6: vihollisen tulosuunnan huomioon ottava tiesulku sekä sen kivillä ja puurakenteilla vahvistetut reunat. 22.10.1939 · Liite 2
6. divisioonan teknillisen ohjeen liite 3, kuva 7: katetun konekiväärin ampumapesäkkeen leikkaukset A–A, B–B ja C–C
Liite 3 – Katettu ampumapesäke Kuva 7: konekiväärin suojatun ampumapesäkkeen poikkileikkaukset, ampuma-aukko, puutukirakenteet ja maapeite. 22.10.1939 · Liite 3

Napsauta piirrosta avataksesi sen suurena uuteen välilehteen. Kuvat ovat Kansallisarkiston aineistosta; niitä on selkeytetty luettavuuden parantamiseksi.

Marraskuu 1939

Työmäärä kasvoi nopeasti

18.11.
6805 m
25.11.
9984 m
2.12.
12 164 m
27.11.–2.12: viimeisellä raportointiviikolla valmistui vielä 2177 metriä panssariesteitä.
Talvisota

Sota alkoi – linnoittaminen jatkui vielä

30.11.1939

Talvisota alkaa

Väliväylän kenttävarustustyöt eivät päättyneet välittömästi.

2.–3.12.

Loppuyhteenveto

Valmista panssariestettä ilmoitettiin yhteensä 12 164 metriä.

5.–7.12.

JR16 Värtsilään

Vahvennettu JR16 siirtyi Osasto Talvelan tehtäviin.

6.12.

Divisioonan pääosa liikkeelle

6.D:n pääosa käskettiin Ylipäällikön reserviksi Nuora–Säiniö–Tali–Juustila-alueelle.

Tutkimus

Alkuperäisasiakirjoihin perustuva sivusto

Kokonaisuus perustuu 6. Divisioonan ja sen joukko-osastojen syksyn 1939 käskyihin, työraportteihin, sotapäiväkirjoihin ja karttoihin.

Lähdekriittinen periaate: varmistettu tieto, tulkinta ja avoin kysymys pidetään erillään toisistaan.